Kevyen liikenteen väylä Haminalahdesta Pihkainmäkeen

Sunnuntai 4.11.2012 - Tero Hongisto

Kevyen liikenteen väylää on puuhattu jo Kuopiosta länteen viimeiset 20 vuotta ja asiassa ei ole päästy puusta pitkälle. Nyt on tekojen aika!

 

Allekirjoita adressi!

http://www.adressit.com/allekirjoitukset/tie_551_haminalahdesta_pihkainmakeen_kevyen_liikenteen_vayla/

Tässä pohjaksi muutama selvitys:

http://www.kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=58ab8333-3df2-46a4-9d73-3f901dcfb2f5&groupId=12147

http://www.itatoimija.fi/tiedostot/Pohjois-Savo/Karttulan_liitu.pdf

http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/pohjoissavonely/Ajankohtaista/Julkaisut/Documents/erillisjulkaisut/POS_ELY_Kuopio_kevyenliikenteen_strategia_2010.pdf

Ja kiitos Rossin Markulle, kun ajaa asiaa Arkadian mäellä asti.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/taa_372_2012_p.shtml

http://www.pohjois-savo.fi/fi/psl/liitetiedostot/Maakuntakaavoitus/ksmk/Kuopionseudunliikennestrategia.pdf

Nyt vaan reippaasti asia eteenpäin, koska on lähinnä kivikautista hommaa odotella onnettomuuksia ennenkuin asia alkaa mennä eteenpäin. Tietenkin  koko tien perusparannus on myös oltava esillä kokoajan. Toisaalta nyt hyvin suunniteltu kevyenliikenteen väylähanke palvelisi myös tulevaa isompaa hanketta.

Jos päästäisiin ensin Pihkainmäkeen asti voitaisiin sitä jatkaa aina Karttulaan asti. Se avaisi monipuoliset mahdollisuudet erillaisten liikuntatapahtumien järjestämiseen.

Kuopiossa - Rytkyllä

sunnuntai-iltana

Tero Hongisto

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kevytliikennen, polkupyörä, skootteri, lenkkeily, ulkoilu, turvallinen koulutie

Mistä säästöt syntyvät?

Lauantai 20.10.2012 - Tero Hongisto

Mistä säästöt syntyvät?

Onko kukaan koskaan virallisesti julkaissut laskelmia koulujen lopettamisen aiheuttamista kokonaissäästöistä? Se mikä on taloudellista kunnalle, ei välttämättä aina olekaan taloudellista koko yhteiskunnalle. Ja kärsijöinä ovat yleensä lapset ja perheet ja heidän aika ja vapaa-aika sitäkään ei koskaan lasketa. Matkakustannukset ovat yleensä pienehköjä – mutta polttoaineet ovat tuonti tavaraa ja autot myös. Toki lisäähän kuljetukset liikkumista maanteillä, mutta asfaltti (asfalttibetoni) on myös tuontitavaraa. Asfalttia tehdään/uusitaan myös fossiilisilla polttoaineilla, maakaasulla ja dieselillä ja samalla kun liikumme autolla tietkin kuluvat. Tapahtuu onnettomuuksia ja liikkuminen pitkiä matkoja lisää kiireen tuntua ja rasittaa meitä kaikkia. Koululaisten ja heidän vanhempiensa ja sisarusten menetettyä aikaa ei mitata millään rahassa eikä oravannahoissa – pitäisikö?

Aina puhutaan vaan siitä, että kiinteistöjen ylläpito on kallista – eikö ihminenkin ole arvokas.  Joskus on laskettu että yksi lapsi on yli 100 000 euron arvoinen ja siis 25 oppilaan ryhmä maksaa 2,5 miljoonaa euroa. Sijoittajan mielessä olisi ainakin korkotuotto – ei ole mitään järkeä sijoittaa tuollaista summaan kulkemaan/liikkumaan pitkiä matkoja autoilla, koska silloin sijoitus ei ole ainakaan tuottamassa – keräämässä korkoa. Koulurakennuksetkin pitäisi laittaa paremmin tuottamaan – iltaisin siellä voisi olla jotain muuta toimintaa ja niitä pitää myös huoltaa / siivota paremmin. Olen käynyt monissa Kuopion kouluissa nykyisin – ne ovat siivottomia. Siivous on ulkoistettu ja pulpetteja ei pyyhitä kunnolla. Luokissa haisee – virukset ja bakteerit sekä muut taudinaiheuttajat lisääntyvät. Tulee poissaoloja – tehokkuus laskee…tulee huonompia numeroita jne. ISS ja L&T yms. ovat ulkomaisia yrityksiä joille siivouspalveluja on ulkoistettu ja sekin voitto valuu taas Suomesta pois…

Koulut/opettaja voivat nykytekniikan avulla tuottaa opetusta etänä myös muihin kouluihin – esimerkiksi joku koulu voi perehtyä johonkin osa-alueeseen syvällisesti ja jakaa tiedon toiselle koululle tietoverkon avulla. Opetusmateriaalit laitetaan Moodleen  ja niitä voi käyttää kaikki muutkin koulut – voidaan vähentää kirjojen hankintaa ja kaikki materiaali on myös verkossa jota voi käyttää milloin vain. Toki joitakin kirjoja voidaan vielä käyttää jos on hyvä syy. Opettajat voivat ”vierailla” verkon välityksellä toisissa kouluissa jne.

Tähän pienet kyläkoulut ovat juuri sopivia ja tehokkaita – ja miksi ei voi siirtää lapsia kaupunkien keskustoista maaseudulle. Pitääkö liikenteen olla aina keskuksiin päin?

Kello on jo kohta 23 joten päätän lähetyksen tähän.

Kuopiossa 19.lokakuuta 2012

Tero Hongisto

2 kommenttia . Avainsanat: Koulut, kyläkoulut, säästöt, liikenne, kokonaistaloudellisuus