Kuopio alueen kokonaisliikennemäärät kartta

Maanantai 4.3.2013 - Tero Hongisto

kokonaisliikenne_puutossalmi-kurkimaki_kartta.pdf

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Liikenne, Liikennemäärät, kuopio, rytky

Kevyen liikenteen väylä Haminalahdesta Pihkainmäkeen

Sunnuntai 4.11.2012 - Tero Hongisto

Kevyen liikenteen väylää on puuhattu jo Kuopiosta länteen viimeiset 20 vuotta ja asiassa ei ole päästy puusta pitkälle. Nyt on tekojen aika!

 

Allekirjoita adressi!

http://www.adressit.com/allekirjoitukset/tie_551_haminalahdesta_pihkainmakeen_kevyen_liikenteen_vayla/

Tässä pohjaksi muutama selvitys:

http://www.kuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=58ab8333-3df2-46a4-9d73-3f901dcfb2f5&groupId=12147

http://www.itatoimija.fi/tiedostot/Pohjois-Savo/Karttulan_liitu.pdf

http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/pohjoissavonely/Ajankohtaista/Julkaisut/Documents/erillisjulkaisut/POS_ELY_Kuopio_kevyenliikenteen_strategia_2010.pdf

Ja kiitos Rossin Markulle, kun ajaa asiaa Arkadian mäellä asti.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/taa_372_2012_p.shtml

http://www.pohjois-savo.fi/fi/psl/liitetiedostot/Maakuntakaavoitus/ksmk/Kuopionseudunliikennestrategia.pdf

Nyt vaan reippaasti asia eteenpäin, koska on lähinnä kivikautista hommaa odotella onnettomuuksia ennenkuin asia alkaa mennä eteenpäin. Tietenkin  koko tien perusparannus on myös oltava esillä kokoajan. Toisaalta nyt hyvin suunniteltu kevyenliikenteen väylähanke palvelisi myös tulevaa isompaa hanketta.

Jos päästäisiin ensin Pihkainmäkeen asti voitaisiin sitä jatkaa aina Karttulaan asti. Se avaisi monipuoliset mahdollisuudet erillaisten liikuntatapahtumien järjestämiseen.

Kuopiossa - Rytkyllä

sunnuntai-iltana

Tero Hongisto

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kevytliikennen, polkupyörä, skootteri, lenkkeily, ulkoilu, turvallinen koulutie

UEF Kuopion Kampus ? Kaunein koko Suomessa!

Lauantai 27.10.2012 - Tero Hongisto

UEF Kuopion Kampus – Kaunein koko Suomessa!

Itä-Suomen yliopiston Kuopion Kampus on varmasti kaunein koko Suomessa ja hakee vertaistaan kauempaakin Euroopasta. Kampuksen kehittäminen on Kuopiolle tärkeää ja koko kaupungin tulevaisuuden  kannalta erittäin tärkeää.  Jos yliopistoa ei olisi Kuopioon tullut yli 40 vuotta sitten Kuopio olisi vain ”tuppukylä” , vaikka ei se vielä metropolitasolle ole noussutkaan.

Kun Technopolis, UEF, Kuopio http://www.uef.fi/uef/home ,  Savonia AMK http://portal.savonia.fi/amk ja SAKKY Savon koulutuskuntayhtymä toivottavasti rakentavat yhteisen kampuksen ”Savilaaksoon” (huom engl. Clay Bay) eli Kuopion Savilahteen saamme sellaisen tehokkaan ja vieläpä kauniin kokonaisuuden johon voimme houkutella opiskelijoita yhä enemmän Suomesta ja myös maamme ulkopuolelta.

Nyt tässä tarvitaan päättäjiltä hyviä ja onnistuneita ratkaisuja:

-kunnolliset ja toimivat julkisen liikenteen ratkaisut  (paikallisjunat ja kehäraide)

-hyvät liikenneyhteydet ja ramppi suoraan moottoritieltä KYSsiin ja yliopistolle

-onnistunut ja kaunis kaavoitusratkaisu koko Savilahden alueelle (sis. Neulaniemi ja Savisaari, Laivonsaari sekä Harjulan ranta)

-myös opiskelija-asuntoja Savilahteen

-riittävät tunneloinnit rakennusten välille helpottamaan talviaikaa ja muutenkin huonoja kelejä

-junaliikenne täytyy pysähtyä myös Savilahdessa

-katettu moottoritie välillä Karjalankatu – Tasavallankatu (mm. parkkipaikkoja ja yrityksiä mutta myös parkkitilaa ja opiskelutilaa)

-moottoritielle kolmas kaista Pitkälahti – Kallansillat välille

Tehdään tästä yhdessä meille kaikille parempi Kuopio ja otetaan opiskelijat avosylin vastaan – vain dynaaminen opiskelukaupunki voi tulevaisuudessa kehittyä metropoliksi.

 

Kuopio 27.10.2012

Tero Hongisto, opetushoitaja, yrittäjä

Kunnallisvaaliehdokas No. 374 vuonna 2012

Suomen Keskusta

www.terohongisto.fi

tässä on vielä kehitettävää http://www.kuopio.fi/web/kaavoitus/ajankohtaiset-yleiskaavat

http://www.youtube.com/watch?v=wsq4MpNfy-8&feature=youtu.be

https://www.facebook.com/hongisto.tero?ref=tn_tnmn

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: UEF, Kuopio, Savilahti, kaavoitus, kaunein kampus, junaliikenne, paikallisliikenne, katettu moottoritie

Mistä säästöt syntyvät?

Lauantai 20.10.2012 - Tero Hongisto

Mistä säästöt syntyvät?

Onko kukaan koskaan virallisesti julkaissut laskelmia koulujen lopettamisen aiheuttamista kokonaissäästöistä? Se mikä on taloudellista kunnalle, ei välttämättä aina olekaan taloudellista koko yhteiskunnalle. Ja kärsijöinä ovat yleensä lapset ja perheet ja heidän aika ja vapaa-aika sitäkään ei koskaan lasketa. Matkakustannukset ovat yleensä pienehköjä – mutta polttoaineet ovat tuonti tavaraa ja autot myös. Toki lisäähän kuljetukset liikkumista maanteillä, mutta asfaltti (asfalttibetoni) on myös tuontitavaraa. Asfalttia tehdään/uusitaan myös fossiilisilla polttoaineilla, maakaasulla ja dieselillä ja samalla kun liikumme autolla tietkin kuluvat. Tapahtuu onnettomuuksia ja liikkuminen pitkiä matkoja lisää kiireen tuntua ja rasittaa meitä kaikkia. Koululaisten ja heidän vanhempiensa ja sisarusten menetettyä aikaa ei mitata millään rahassa eikä oravannahoissa – pitäisikö?

Aina puhutaan vaan siitä, että kiinteistöjen ylläpito on kallista – eikö ihminenkin ole arvokas.  Joskus on laskettu että yksi lapsi on yli 100 000 euron arvoinen ja siis 25 oppilaan ryhmä maksaa 2,5 miljoonaa euroa. Sijoittajan mielessä olisi ainakin korkotuotto – ei ole mitään järkeä sijoittaa tuollaista summaan kulkemaan/liikkumaan pitkiä matkoja autoilla, koska silloin sijoitus ei ole ainakaan tuottamassa – keräämässä korkoa. Koulurakennuksetkin pitäisi laittaa paremmin tuottamaan – iltaisin siellä voisi olla jotain muuta toimintaa ja niitä pitää myös huoltaa / siivota paremmin. Olen käynyt monissa Kuopion kouluissa nykyisin – ne ovat siivottomia. Siivous on ulkoistettu ja pulpetteja ei pyyhitä kunnolla. Luokissa haisee – virukset ja bakteerit sekä muut taudinaiheuttajat lisääntyvät. Tulee poissaoloja – tehokkuus laskee…tulee huonompia numeroita jne. ISS ja L&T yms. ovat ulkomaisia yrityksiä joille siivouspalveluja on ulkoistettu ja sekin voitto valuu taas Suomesta pois…

Koulut/opettaja voivat nykytekniikan avulla tuottaa opetusta etänä myös muihin kouluihin – esimerkiksi joku koulu voi perehtyä johonkin osa-alueeseen syvällisesti ja jakaa tiedon toiselle koululle tietoverkon avulla. Opetusmateriaalit laitetaan Moodleen  ja niitä voi käyttää kaikki muutkin koulut – voidaan vähentää kirjojen hankintaa ja kaikki materiaali on myös verkossa jota voi käyttää milloin vain. Toki joitakin kirjoja voidaan vielä käyttää jos on hyvä syy. Opettajat voivat ”vierailla” verkon välityksellä toisissa kouluissa jne.

Tähän pienet kyläkoulut ovat juuri sopivia ja tehokkaita – ja miksi ei voi siirtää lapsia kaupunkien keskustoista maaseudulle. Pitääkö liikenteen olla aina keskuksiin päin?

Kello on jo kohta 23 joten päätän lähetyksen tähän.

Kuopiossa 19.lokakuuta 2012

Tero Hongisto

2 kommenttia . Avainsanat: Koulut, kyläkoulut, säästöt, liikenne, kokonaistaloudellisuus